Mitä tehdä Tampereella? Mitkä ovat Tampereen parhaat nähtävyydet?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joita kaikilla on mielessä viikonloppuisin ja kesälomakauden häämöttäessä. Niihin saa kuitenkin usein vääriä vastauksia, varsinkin jos on tamperelainen!

Google-haun tulokset näyttävät jotakuinkin tältä: Tammerkoski, Särkänniemi, pääkirjasto Metso… Eihän näissä mitään vikaa ole, mutta kyseisillä paikoilla ovat sitten ihan kaikki muutkin. Eivätkä nämä tarjoa paikkakuntalaiselle paljoa.

Ehdotamme parempia kysymyksiä ja parempia vastauksia, joita ihan kaikki eivät tiedäkään!

“Tampereen salaiset helmet?”

No niin, nyt puhutaan asiaa. Tähän aikaan vuodesta Tampereen salainen helmi löytyy Pyynikin kirkkopuistosta. Kirkkopuisto on Tampereen vanha hautausmaa, joka on perustettu jo 1700-luvulla. Kesän aamu- tai iltahämärässä erikoiset vinot hautamuistomerkit ovat aivan lumoavia. Hautakiviä on kaikenlaisia, ja niiden tekstit ovat todella jännittäviä. Jos löydät kuuluisan enkelikiven, tsekkaa luodinreiät sen takapinnassa!

“Näitä paikkoja eivät tamperelaisetkaan tiedä?”

Erinomainen kysymys. Väitämme, että Tampereen kaunis rautatieasema ja läheiset veturitallit ovat kaikkien tiedossa, mutta aivan vierestä löytyvä vanha tavara-asema ei ole melkeinpä kenenkään tiedossa – varsinkin, kun tavara-asemaa on erikoisesti siirretty alkuperäiseltä paikaltaan. Tavara-asemalla on hyytävä historia 1918 tapahtumien johdosta, mutta rakennus on kuitenkin tosi kaunis. … ja kuulemma senkin takapinnasta löytyy luodinreikiä!

“Tampereen nähdyin mutta huonoimmin tunnetuin paikka?”

Tässä pieni tietovisa ikonisista Hämeensillan patsaista. Jokainen paikallinen ja vierailija tietää nämä patsaat, mutta niiden salaisista yksityiskohdista ei tiedä käytännössä kukaan! Tarkista tietosi – olet kuitenkin kulkenut Eränkävijän, Kauppiaan, Veronkantajan ja Suomen Neidon ohi monta kertaa!

1. Teatteritalon kulmalla oleva patsas tunnetaan nimellä Eränkävijä. Mitä eränkävijällä on olallaan?
2. Kauppias- ja Veronkantaja-patsailla on selkeästi isommat päät kuin Eränkävijällä ja Suomen Neidolla. Miksi?
3. Miten pirkkalaisveistokset liittyvät Pirkkalaan?
4. Kauppias-veistoksella on kädessään oravannahka. Mitä Kauppias tekee sillä?
5. Mikä patsaista ei kuulu joukkoon, ja miksi?
6. Minkä juhlatapahtuman takia patsaat ylipäänsä on tehty?

OIKEAT VASTAUKSET

1. Ilves! Patsaan tilaajan Rafael Haarlan läheisen palatsin edessä on kaksi ilvestä lisää – eri kuvanveistäjän tekemänä tosin.
2. Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen aikataulu petti, eikä hän ehtinyt viimeistellä kaikkia patsaita. Sen takia Kauppiaan ja Veronkantajat päät ovat vähän isompia ja rujompia.
3. Eivät itse asiassa liity. Parempi nimi pirkkalaisille olisi esimerkiksi "pirkat", ja historiallisesti he olivat enimmäkseen pohjanmaalaisia talonpoikia, joilla oli verotusoikeus (tai ryöstöoikeus, riippuen tulkinnasta) Lapin alueella. Osa talonpojista oli lähtöisin Hämeen alueelta.
4. Tietysti Suomen Neito. Se ei kuulu joukkoon siksi, että se ei liity "pirkkojen" tarinaan millään tavalla, eikä sen tarkoituskaan ole kuvata siinä mitään! Erikoinen ratkaisu!
5. Patsaat on tehty ja pystytetty patsaiden tilaajan Rafael Haarlan teollisuuslaitoksen 20-vuotisjuhlan takia! Kyseessä oli paperinjalostustehdas. Haarla oli varsin ristiriitainen hahmo, josta kannattaa lukea lisää.

Mitä siis haluamme sanoa? Kulman takaa löytyy todella jännittäviä retkikohteita, pieniä salaisuuksia ja piilotettuja helmiä, joista moni ei tiedä. Älä skippaa lähiseutuasi, vaan lähde löytöretkelle!

Kannen kuva: Laura Vanzo/Visit Tampere

Varmista Tampere-tietämyksesi! Löydät Tampereen Cityspotting-seikkailun täältä!